Onko äitienpäivä muutakin kuin kaupallinen juhlapäivä?

Onko äitienpäivä muutakin kuin kaupallinen juhlapäivä?

On taas aika valkovuokkojen…

Mieli palaa lapsuuden äitienpäiviin, omaan äitiin sekä perheemme tapoihin.

Muistoissani valkovuokot kukkivat äitienpäivän aikaan ja niitä poimimme veljeni kanssa äidille suuren kimpun jonka lahjojen, aamiaisen sekä korttien kera isän kanssa veimme äidille sänkyyn.

Nyt ovat poissa isä sekä äiti…

Itse tulin äidiksi yllättäen yli 30-vuotta sitten 5-vuotiaan pienen pojan menettäessä vanhempansa yllättäen.
Siitä saakka ovat meidän polkumme kulkeneet yhdessä, samaan suuntaan.
Kuten eilen poikamme kanssa puhuimme puhelimessa, meillä on äitienpäivä joka päivä.
Lapsena hän teki kortin ja lahjan itse ja kyllähän ne ovat aarteina tallessa edelleenkin, kaarnalaivat, saviastiat, ristipistotyöt ym.

En itse perusta kaupallisista päivistä ja lahjoista mutta mieltäni lämmittää toki jos saan mieluisan vieraan äitienpäivänä tai vaikkapa pitkän puhelun ja kirjat, yhteinen harrastuksemme on meille kumpaisellekin mieluisia antaa ja saada.

Ajatus viipyy myös heissä jotka viettävät äitienpäivää yksin, kenenkään muistamatta, syystä tai toisesta.
Ei tarvita biologista sidettä jotta jostain ihmisestä tulee läheinen, rakas.
Tälläisinä päivinä olisi hyvä muistaa vaikka puhelulla heitä jotka näitä päiviä viettävät yksin.

Hyvää äitienpäivää meille ihan jokaiselle, olemmehan kaikki äitiemme lapsia.

Jos haluat muistaa läheistäsi myös muuten, voit tilata saunalahjakortin verkkokauppaamme TÄSTÄ. Kortti postitetaan suoraan lahjakortin saajalle sähköisesti.

Jalkakylpy saunaan luonnonyrteistä

Jalkakylpy saunaan luonnonyrteistä

Me suomalaiset olemme saunoneet kautta aikojen.

Saunassa on synnytty,
saunassa on kuoltu.
Saunassa on jaettu ilot sekä surut, jopa neuvoteltu maamme tärkeistä asioista.

Sauna hoitaa niin mieltä kuin kehoakin.
Saunominen on perinteinen tapamme hoitaa itseämme sekä edistää omaa hyvinvointiamme.

Saunomisen terveyttä edistäviä vaikutuksia voi vielä tehostaa luonnostamme löytyvien kasvien, hoitavien luonnonyrttien avulla.

Saunomiseen kasveista mielletään ensimmäisenä koivu.
Onhan meillä vihdottu tai vastottu iät ja ajat.
Koivun hyviin ominaisuuksiin kuuluu kivun lievittäminen, se hoitaa tulehtuneita lihaksia hauteena sekä edistää verenkiertoamme.
Myös jalkakylpyyn se on mitä mainioin kasvi helpottamaan sekä turvotusta että kipua.
Maltillisesti nautittuna se on haudutettuna teenä myös virkistävä.

Jalkakylpyyn sopivia yrttejä löytyy lähes jokaisen pihasta.
Muistahan että vain maanomistajan luvalla voit kerätä muualta kuin omilta mailtasi. Myöskään tien vierustoilta ei kannata kerätä.
Jalkakylpyyn sopivia luonnonyrttejä ovat myös poimunlehti, vuohenputki, puna-apila sekä superyrtti siankärsämö.
Ja tietenkin luxusta kylpyhetkeen saat lisäämällä esim.ruusun terälehtiä jalkakylpyysi.

Hiuksia ja päänahkaa voi hoitaa nokkosista haudutetulla miedolla huuhteella.
Nokkonen on hieno superyrtti. Se on monipuolisesti käytettävä yrtti, mm.leivonnassa, piiraissa, keitoissa sekä smoothieissa.

Huom!
Muistathan aina sisäisesti käytettävistä luonnonyrteistä varmistaa että se on varmasti oikea kasvi ja että se sopii ominaisuuksiltaan sinulle mikäli sinulla on joitakin sairauksia.

Kevät ja alkukesä ovat parasta aikaa hyödyntää sekä kerätä kuivattavaksi luonnonyrttejä mutta monista saat satoa läpi kasvukauden.

Nyt vaan hanskat käteen, sakset koppaseen ja ulos luontoon opettelemaan kasveista sekä kerämään luonnon tarjoamat aarteet talteen.

Valmista jalkakylpy seuraavasti:

  • Kerää erilaisia yrttejä noin kourallinen. (jos käytät kuivattuja, pienempikin määrä riittää)
  • Laita yrtit vatiin tms.
  • Kaada päälle kuumaa vettä ja anna hautua n. 15-20min.
  • Lisää sopivan lämpöistä vettä ja laita jalkasi rentouttavaan ja hoitavaan kylpyyn.
  • Noin 15 minuutin jälkeen voit nopeasti huuhdella jalkasi jos haluat sekä kuivata hyvin.
  • Lopuksi muista rasvata jalat.

Saat meiltä myös valmiit jalkakylpypussit luonnonyrteistä tilattua tästä

JALKAKYLPYPUSSI 

Saunatonttumme saivat oman runon kirjailija Maria Vakkurin kynästä

Saunatonttumme saivat oman runon kirjailija Maria Vakkurin kynästä

Saunatonttumme saivat oman runon kirjailija Maria Vakkurin kynästä.

Pehmeä partaiset, harmaa nuttuiset ja pitkä hiippaiset haltiat ovat hyväntuulisia veitikoita. Ne ovat syntyisin Saimaanrannalta Anttolasta. Sieltä Luonterin kirkaiden vesien huuhtomilta luodoilta, isojen selkien rannoilta, kivien ja kallioiden koloista. Osa heistä on lähtöisin rehevien saarien havumetsien sammalmättäiltä ja varjoista, osa valoisien koivujen suojista.

RisuVillan saunatontut ovat ainutlaatuisia, nimettyjä suojelijatonttuja. Niiden tärkein tehtävä onkin suojella saunoja sekä saunojia ja vaalia yleistä saunarauhaa.

Kirjailija Maria Vakkuri halusi omistaa näille hienoille, vanhan saunaperinteen lempeille lähettiläille oman runon:

Minut luotu on Saimaan rannalla,

villalla ja rakkaudella.

Ehkä luulit että olen satua vaan,

kunnes tulin sinua katsomaan.

Kiitos että minulle kodin annat

saunan suojaan lämpimään kannat.

Löylyjen lämmössä suojelen saunojaa

varjelen rauhallista tunnelmaa.

Tonttuviikko 12 – 18.10.2020

Tonttuviikko 12 – 18.10.2020

Vietämme viikon 42, eli 12 – 18.10.2020 RisuVillassa tonttuviikkoa!

Tonttuviikon aikana haluamme esitellä Njalla-joulutontun, kotitontun, Saimaa-saunatontut, Elsan sekä Eskon ja tervanarutontut Aapelin ja Sallin.

Näiden lisäksi kerromme mm. myös keitä ovat Adalmiina, Paavo ja Loviisa.

Viikko on suunnattu kaikille tonttujen ystäville, sekä malttamattomille joulun odottajille!