Eräs perjantai yrittäjän elämästä

Eräs perjantai yrittäjän elämästä

Yksi perjantaipäivä yrittäjän elämässä

Minulle saunahattujen, ja saunatonttujen valmistus on toki työ, mutta samalla yrittäjyys on myös elämäntapa, osa persoonaani.
Työskentelen kotona, joten olen tavallaan töissäkin, työni äärellä 24/7.
Se tarjoaa elämääni haasteita, sisältöä, onnistumisien hetkiä sekä mukavia kohtaamisia asiakkaiden kanssa.
Tästä olen hyvin kiitollinen.

Meillä on onni asua metsän keskellä.
Etenkin näin keväisin kun nukumme jo ikkuna auki, herään usein jo viiden tienoilla kuikan huutoon. Joskus kuuntelen vielä hetken heräävän luonnon ääniä ennen kuin nousen ja lähden alakertaan kahvin ja teen keittoon.
Koirat seuraavan perästä ja jonkin ajan kuluttua miehenikin jo tulee puoli unessa aamukahville.
Aamuteen juotuani kiirehdin työn ääreen.

Minulla onkin kiireinen aamu. Uusi jälleenmyyjäni hakee isohkon erän saunatuotteitani, saunahattuja sekä saunatonttuja ja käyn kaikki vielä kertaalleen läpi että varmasti kaikki on ok.
On sateinen aamu ja käytän neljä koiruuttamme pikaisesti ulkona.

Puen enemmän päälle, on kolean kostea sää, ja lähden tervehtimään kanalamme väkeä sekä viemään heille aamupuuron. Siellä jo Veikko rouvineen odottelivat minua ja Veikko-kukko kajauttaakin ilmoille kuuluvat kukkokiekuu-huomenensa.
Kiirettä tuntui heilläkin olevan.

Sieltä pupusille viemään heinää, kauroja sekä raikkaat vedet. Sielläkin kaikilla kaikki hyvin.
Viimeisenä menen tervehtimään villantuottajiani eli viehkot lammastyttösemme joilta saan saunatontuille parrat sekä osan huovutettujen saunahattujen villoista. He ovat kaikki suomenlampaita ja yöpyvät ilveksiltä ym. vaaroilta suojassa navetassa, syövät ja märehtivät aamusella ennen ulos lähtöä.
Vien heille ulos katokseen heinää, raikkaat vedet ja käyn availemassa oven ulos.
Sieltä ne tulevat omaan tahtiinsa, joskus kirmaten, joskus ilmaa tarkasti haistellen.
Sateella he viihtyvät hyvin navetassa, niin tänäkin aamuna.

Johan kello onkin niin paljon että asiakas kohta tuleekin. Niinpä kannan pahvilaatikot täynnä saunahattuja ja saunatonttuja valmiiksi pihakatokseen mistä ne nopeasti saan nostettua asiakkaan autoon.
Vaihdamme muutaman sanasen sateesta huolimatta ja hänen lähdettyään suljen portin ja kiirehdin sisälle töilleni.

Puhelin olikin tässä välissä soinnut paristi. Toinen oli asiakkaalta joka tulisikin ihan kohta noutamaan tilauksensa, kolme kustomoitua saunahattua. Hänen käytyään soitan puhelun.
Sitten taas koirat hetkeksi tarhaan kun sade taukosi.

Juon tässä välissä pikaisesti toisen kupin teetä, otan koirat sisälle ja leikitän hetken.
Tänään sovimme verkkokaupan ylläpitäjäni kanssa käyvämme yhdessä asioita läpi, olen aivan onneton tekniikan kanssa.
Siinä meni parisen tuntia.
Välissä päivällisen valmistusta ja siinä ohessa
leikkaan tonttujen hiippoja valmiiksi.
Käyn katsomassa pihan eläimet läpi että kaikilla on vettä, syötävää sekä kaikki hyvin. Ompelen tovin hiippoja.

Mieheni tulee kotiin, syömme ja lepäämme puolisen tuntia, juomme iltakahvit.
Käyn koirien kanssa metsässä. Sieltä tultuani lähden pihaotustemme luo, kerään väen sisälle, ruokin, ja rapsutan. Toivottelen usein jo hyviä öitä.

Hiljalleen hiljaisuus laskeutuu pihattoon kun otukset asettuvat syömään ja lepäämään, kanat orsille, puput kuka mihinkin sekä lampaat hetken päästä märehtimään oljille.
Mieheni vielä valmistelee seuraavan päivän töitään ja minä ompelen vielä tovin saunatontun hiippoja.

Tänään meillä on myös saunailta ja hipsimme kera koiruuksien pihasaunalle.
Koiruudet saavat vielä hetken peuhata pihalla ja sitten saunan lämpöön.
Siellä on aika rauhoittua päivän kiireistä, puhua kuulumiset ja levähtää.
Saunan jälkeen vielä iltateet ja iltauutiset.

Monesti vielä neulon tai ompelen saunatontun hiippoja tämän hetken.
Nukkumatti jo huutelee yläkerrasta meitä kiireisiä yöunille ja niinpä koko pienen wanhan talon ylle laskeutuu hiljaisuus ja nukahdamme pian…kuikan huutoon.

Onko äitienpäivä muutakin kuin kaupallinen juhlapäivä?

Onko äitienpäivä muutakin kuin kaupallinen juhlapäivä?

On taas aika valkovuokkojen…

Mieli palaa lapsuuden äitienpäiviin, omaan äitiin sekä perheemme tapoihin.

Muistoissani valkovuokot kukkivat äitienpäivän aikaan ja niitä poimimme veljeni kanssa äidille suuren kimpun jonka lahjojen, aamiaisen sekä korttien kera isän kanssa veimme äidille sänkyyn.

Nyt ovat poissa isä sekä äiti…

Itse tulin äidiksi yllättäen yli 30-vuotta sitten 5-vuotiaan pienen pojan menettäessä vanhempansa yllättäen.
Siitä saakka ovat meidän polkumme kulkeneet yhdessä, samaan suuntaan.
Kuten eilen poikamme kanssa puhuimme puhelimessa, meillä on äitienpäivä joka päivä.
Lapsena hän teki kortin ja lahjan itse ja kyllähän ne ovat aarteina tallessa edelleenkin, kaarnalaivat, saviastiat, ristipistotyöt ym.

En itse perusta kaupallisista päivistä ja lahjoista mutta mieltäni lämmittää toki jos saan mieluisan vieraan äitienpäivänä tai vaikkapa pitkän puhelun ja kirjat, yhteinen harrastuksemme on meille kumpaisellekin mieluisia antaa ja saada.

Ajatus viipyy myös heissä jotka viettävät äitienpäivää yksin, kenenkään muistamatta, syystä tai toisesta.
Ei tarvita biologista sidettä jotta jostain ihmisestä tulee läheinen, rakas.
Tälläisinä päivinä olisi hyvä muistaa vaikka puhelulla heitä jotka näitä päiviä viettävät yksin.

Hyvää äitienpäivää meille ihan jokaiselle, olemmehan kaikki äitiemme lapsia.

Jos haluat muistaa läheistäsi myös muuten, voit tilata saunalahjakortin verkkokauppaamme TÄSTÄ. Kortti postitetaan suoraan lahjakortin saajalle sähköisesti.

Jalkakylpy saunaan luonnonyrteistä

Jalkakylpy saunaan luonnonyrteistä

Me suomalaiset olemme saunoneet kautta aikojen.

Saunassa on synnytty,
saunassa on kuoltu.
Saunassa on jaettu ilot sekä surut, jopa neuvoteltu maamme tärkeistä asioista.

Sauna hoitaa niin mieltä kuin kehoakin.
Saunominen on perinteinen tapamme hoitaa itseämme sekä edistää omaa hyvinvointiamme.

Saunomisen terveyttä edistäviä vaikutuksia voi vielä tehostaa luonnostamme löytyvien kasvien, hoitavien luonnonyrttien avulla.

Saunomiseen kasveista mielletään ensimmäisenä koivu.
Onhan meillä vihdottu tai vastottu iät ja ajat.
Koivun hyviin ominaisuuksiin kuuluu kivun lievittäminen, se hoitaa tulehtuneita lihaksia hauteena sekä edistää verenkiertoamme.
Myös jalkakylpyyn se on mitä mainioin kasvi helpottamaan sekä turvotusta että kipua.
Maltillisesti nautittuna se on haudutettuna teenä myös virkistävä.

Jalkakylpyyn sopivia yrttejä löytyy lähes jokaisen pihasta.
Muistahan että vain maanomistajan luvalla voit kerätä muualta kuin omilta mailtasi. Myöskään tien vierustoilta ei kannata kerätä.
Jalkakylpyyn sopivia luonnonyrttejä ovat myös poimunlehti, vuohenputki, puna-apila sekä superyrtti siankärsämö.
Ja tietenkin luxusta kylpyhetkeen saat lisäämällä esim.ruusun terälehtiä jalkakylpyysi.

Hiuksia ja päänahkaa voi hoitaa nokkosista haudutetulla miedolla huuhteella.
Nokkonen on hieno superyrtti. Se on monipuolisesti käytettävä yrtti, mm.leivonnassa, piiraissa, keitoissa sekä smoothieissa.

Huom!
Muistathan aina sisäisesti käytettävistä luonnonyrteistä varmistaa että se on varmasti oikea kasvi ja että se sopii ominaisuuksiltaan sinulle mikäli sinulla on joitakin sairauksia.

Kevät ja alkukesä ovat parasta aikaa hyödyntää sekä kerätä kuivattavaksi luonnonyrttejä mutta monista saat satoa läpi kasvukauden.

Nyt vaan hanskat käteen, sakset koppaseen ja ulos luontoon opettelemaan kasveista sekä kerämään luonnon tarjoamat aarteet talteen.

Valmista jalkakylpy seuraavasti:

  • Kerää erilaisia yrttejä noin kourallinen. (jos käytät kuivattuja, pienempikin määrä riittää)
  • Laita yrtit vatiin tms.
  • Kaada päälle kuumaa vettä ja anna hautua n. 15-20min.
  • Lisää sopivan lämpöistä vettä ja laita jalkasi rentouttavaan ja hoitavaan kylpyyn.
  • Noin 15 minuutin jälkeen voit nopeasti huuhdella jalkasi jos haluat sekä kuivata hyvin.
  • Lopuksi muista rasvata jalat.

Saat meiltä myös valmiit jalkakylpypussit luonnonyrteistä tilattua tästä

JALKAKYLPYPUSSI 

Saunatonttumme saivat oman runon kirjailija Maria Vakkurin kynästä

Saunatonttumme saivat oman runon kirjailija Maria Vakkurin kynästä

Saunatonttumme saivat oman runon kirjailija Maria Vakkurin kynästä.

Pehmeä partaiset, harmaa nuttuiset ja pitkä hiippaiset haltiat ovat hyväntuulisia veitikoita. Ne ovat syntyisin Saimaanrannalta Anttolasta. Sieltä Luonterin kirkaiden vesien huuhtomilta luodoilta, isojen selkien rannoilta, kivien ja kallioiden koloista. Osa heistä on lähtöisin rehevien saarien havumetsien sammalmättäiltä ja varjoista, osa valoisien koivujen suojista.

RisuVillan saunatontut ovat ainutlaatuisia, nimettyjä suojelijatonttuja. Niiden tärkein tehtävä onkin suojella saunoja sekä saunojia ja vaalia yleistä saunarauhaa.

Kirjailija Maria Vakkuri halusi omistaa näille hienoille, vanhan saunaperinteen lempeille lähettiläille oman runon:

Minut luotu on Saimaan rannalla,

villalla ja rakkaudella.

Ehkä luulit että olen satua vaan,

kunnes tulin sinua katsomaan.

Kiitos että minulle kodin annat

saunan suojaan lämpimään kannat.

Löylyjen lämmössä suojelen saunojaa

varjelen rauhallista tunnelmaa.

Tonttuviikko 12 – 18.10.2020

Tonttuviikko 12 – 18.10.2020

Vietämme viikon 42, eli 12 – 18.10.2020 RisuVillassa tonttuviikkoa!

Tonttuviikon aikana haluamme esitellä Njalla-joulutontun, kotitontun, Saimaa-saunatontut, Elsan sekä Eskon ja tervanarutontut Aapelin ja Sallin.

Näiden lisäksi kerromme mm. myös keitä ovat Adalmiina, Paavo ja Loviisa.

Viikko on suunnattu kaikille tonttujen ystäville, sekä malttamattomille joulun odottajille!