Kesän ja mökkikauden avaus

Kesän ja mökkikauden avaus

saunahattu

Mistä kesä alkaa?

Tämä kesäkuun viikonloppu oli monille, monella tapaa se mistä kesä alkaa. Kesän ja mokkikauden avaus. Oli koulun päättäjäisiä, lakkiaisia sekä valmistujaisia, monilla alkaa kesäloma ja moni suuntaa mökille. Myös meillä alkoi mökkikausi.

Mökkimme sijaitsee monen tunnin ajomatkan päässä kotoa Anttolasta, ylä-kainuussa, vaaramaisemissa Puolangalla. Koska matkaa on ja yrittäjien työmme eivät salli pitkiä lomia, mökillä tulee käytyä harvoin, lähinnä kesällä.

Tämä on kesämme ensimmäinen mökkireissu ja perillä riittää puuhaa, ne joka keväiset. Saavuimme mökille perjantaina illansuussa ja matkasta uupuneina emme juurikaan jaksaneet ihmeitä vielä puuhastella mutta viikonloppuna siihen oli enemmän aikaa.

Siivous alkaa päämökistä hämähäkin seittien ripsimisellä ja pölyjen pyyhkimisellä ja puhtaiden – ulkona tuulettuneiden- lakanoiden petaamisella. Tiedätkö sen tuoksun ja tunteen viileissä kesälakanoissa?

Sitten siihen tärkeimpään kesäpuuhaan. Pidämme saunomisesta niin kotona ikiaikaisen pihasaunan lämmössä kuin mökillä pienen saunamme kipakoista löylyistä nauttien. Mutta ensin saunan pesuun.

Kuinka sauna kuuluisi pestä? Pesen saunan kahdesta syystä mäntysuovalla. Ensimmäinen syy on sen ekologisuus ja toinen on sen tuoksu. Se tuo mieleen lapsuuden kesäiset saunomiset mökin saunassa. Silloinkin oli sauna pesty mäntysuovalla, samoista syistä. Mikäpä voisi ollakkaan parempaa kuin helteisen, puuhakkaan päivän päätteeksi lämmittää puhtaalle tuoksuva sauna ja saunoa oikein pitkään… Minusta saunaan kuuluu perinteiset tuoksut sekä materiaalit. Tuoksuista kolme ehdotonta suosikkiani ovat terva, koivu sekä mäntysuopa. Ja materiaaleista sisustukseen sekä tekstiileihin parhaita ovat luonnonmateriaalit sekä luonnon omat sävyt. Pyyhkeet mieluiten rouheaa pellavaa, saunahatut aitoa suomenlampaan villaa ja hamppuisella pesukintaalla saa kuivaharjattua sekä kuorittua ihoa. Hiusten ja kehon pesussa suosin ekologisia palasaippuoita. Niissä onkin nykyään paljon valinnanvaraa kotimaisilta valmistajilta. Saunoessa maistuu raparperimehu ja toinen ehdoton suosikkimme on virkistävä herukanlehdistä valmistamani Louhisaaren juoma (reseptejä löytyy googlettamalla).

Usein aloitan kesäsaunomisen valmistamalla meille ensin luonnonyrteistä virkistävän jalkakylvyn(lue toinen blogipostaukseni jalkakyvyn valmistuksesta TÄSTÄ). Jo muutama koivunlehti ja syreenin kukinnot hellivät mieltä sekä jalkoja. Saunan jälkeen meillä on tapana istua saunan verannalla kuuntelemassa luonnonääniä. Saunan jälkeen on mukavinta pukeutua pellavaiseen saunatakkiin tai kaftaaniin. Luonnonmateriaalit tuntuvat parhailta puhdasta, hieman kosteaa ihoa vasten. Ääniä ympäröivä erämaa luonto tarjoaakin. Rannasta kuuluu kalojen molskahduksia, aapasuon suulla pesivien joutsenien huudahdukset sekä teerien kujerrusta. Kyllä uni maittaa rentouttavan saunomisen jälkeen. Tänään maanantaina onkin edessä pitkä kotimatka ja paluu mieli virkistyneenä arkisiin puuhiin työn äärelle. Tällä erää on meidän kesälomat pidetty. Saunan tunnelmasta veden äärellä saan onneksi nauttia kuitenkin myös kotona!

Muistoja savusaunasta

Muistoja savusaunasta

Elämäni parhaat saunamuistot liittyvät lapsuuteni kesiin ja mökillämme olleeseen savusaunaan.

Sen lämmittäminen oli jännittävää ja vei koko päivän.
Savusaunamme sijaitsi mökkitonttimme toisella puolella, toisella niemenkärjellä.
Sitä alettiin isän kanssa jo hyvissä ajoin aamusella valmistelemaan.
Ensin valittiin tarkasti puut.
Ehdottomasti piti olla kuivaa, pieniksi halottua, mieluiten harmaaleppää reilusti joukossa. Se tarjoaa pehmeimmät löylyt eikä savuta niin pahasti kuin muut.

Seuraavaksi tuli tärkeä tehtävä jonka me isoveljeni kanssa saimme hoitaaksemme.
Eli piti varata vettä ämpäreihin varuilta sammuttamista varten mikäli sauna syttyisi, vaikka sauna aivan rannassa olikin.
Tämä oli meistä lapsista hyvin jännittävä ja tärkeä tehtävä.

Koska savusaunamme sijaitsi toisella niemellä ja sitä oli vahdittava, koimme että nämä olivat kuin retkipäiviä koska saunan lämmitys vei sen 7-8 tuntia.
Uida polskuttelimme suojaisessa poukamassa isän vahtiessa meitä ja saunaa.
Päivän mittaan söimme eväitä, pidimme nuotiota ja paistoimme makkaroita ja keiteltiin pannukahvit.
Muistoissani paistoi aina aurinko lämpimästi näinä saunan lämmitys päivinä.

Välillä äiti haki meidät syömään tai toi syömiset mukanaan mökiltä.
Illan suussa koko perhe uimme ja saunoimme pitkään lempeissä löylyissä.

Kylläpä vain näiden savusauna-päivien jälkeen uni maistui makealle.

Haluatko vielä lukea lisää savusaunoista? Tutustu Suomen saunaseuran sivuihin; https://sauna.fi/saunatietoa

Jalkakylpy saunaan luonnonyrteistä

Jalkakylpy saunaan luonnonyrteistä

Me suomalaiset olemme saunoneet kautta aikojen.

Saunassa on synnytty,
saunassa on kuoltu.
Saunassa on jaettu ilot sekä surut, jopa neuvoteltu maamme tärkeistä asioista.

Sauna hoitaa niin mieltä kuin kehoakin.
Saunominen on perinteinen tapamme hoitaa itseämme sekä edistää omaa hyvinvointiamme.

Saunomisen terveyttä edistäviä vaikutuksia voi vielä tehostaa luonnostamme löytyvien kasvien, hoitavien luonnonyrttien avulla.

Saunomiseen kasveista mielletään ensimmäisenä koivu.
Onhan meillä vihdottu tai vastottu iät ja ajat.
Koivun hyviin ominaisuuksiin kuuluu kivun lievittäminen, se hoitaa tulehtuneita lihaksia hauteena sekä edistää verenkiertoamme.
Myös jalkakylpyyn se on mitä mainioin kasvi helpottamaan sekä turvotusta että kipua.
Maltillisesti nautittuna se on haudutettuna teenä myös virkistävä.

Jalkakylpyyn sopivia yrttejä löytyy lähes jokaisen pihasta.
Muistahan että vain maanomistajan luvalla voit kerätä muualta kuin omilta mailtasi. Myöskään tien vierustoilta ei kannata kerätä.
Jalkakylpyyn sopivia luonnonyrttejä ovat myös poimunlehti, vuohenputki, puna-apila sekä superyrtti siankärsämö.
Ja tietenkin luxusta kylpyhetkeen saat lisäämällä esim.ruusun terälehtiä jalkakylpyysi.

Hiuksia ja päänahkaa voi hoitaa nokkosista haudutetulla miedolla huuhteella.
Nokkonen on hieno superyrtti. Se on monipuolisesti käytettävä yrtti, mm.leivonnassa, piiraissa, keitoissa sekä smoothieissa.

Huom!
Muistathan aina sisäisesti käytettävistä luonnonyrteistä varmistaa että se on varmasti oikea kasvi ja että se sopii ominaisuuksiltaan sinulle mikäli sinulla on joitakin sairauksia.

Kevät ja alkukesä ovat parasta aikaa hyödyntää sekä kerätä kuivattavaksi luonnonyrttejä mutta monista saat satoa läpi kasvukauden.

Nyt vaan hanskat käteen, sakset koppaseen ja ulos luontoon opettelemaan kasveista sekä kerämään luonnon tarjoamat aarteet talteen.

Valmista jalkakylpy seuraavasti:

  • Kerää erilaisia yrttejä noin kourallinen. (jos käytät kuivattuja, pienempikin määrä riittää)
  • Laita yrtit vatiin tms.
  • Kaada päälle kuumaa vettä ja anna hautua n. 15-20min.
  • Lisää sopivan lämpöistä vettä ja laita jalkasi rentouttavaan ja hoitavaan kylpyyn.
  • Noin 15 minuutin jälkeen voit nopeasti huuhdella jalkasi jos haluat sekä kuivata hyvin.
  • Lopuksi muista rasvata jalat.

Saat meiltä myös valmiit jalkakylpypussit luonnonyrteistä tilattua tästä

JALKAKYLPYPUSSI 

RisuVilla on saanut Avainlippu-merkin

RisuVilla on saanut Avainlippu-merkin

RisuVilla Saimaa-saunatontut & saunahatut sekä muut saunatuotteet valmistetaan käsityönä Saimaan rannalla, Anttolassa.

Iloksemme voimme ilmoittaa, että RisuVillan saunatuotteille on nyt myönnetty Avainlippu-merkin käyttöoikeus, osoituksena Suomessa valmistetuista tuotteista.
Inspiraation lähteenä tuotteisiimme toimii puhdas suomalainen luonto, sen harmaat kalliot, vihreät havumetsät, kesäiset koivut. Talven puhtaan valkoinen lumi.
Ne upeat kauniita asiat jotka meitä täällä Pohjolassa ympäröivät. Toivomme että voimme tuotteidemme kautta välittää myös innostuksemme – ja ihastuksen suomalaisiin materiaaleihin.
Tuotteissa käytetty villa tulee RisuVillan kuuden viehkon lammastytön itse kerityistä villoista, osassa tuotteita on käytetty myös ekohuopaa.

Suuri kiitos myös kaikille asiakkaillemme! Avainlipun myötä on kiva jatkaa eteenpäin!