Tänään 5.9. vietetään yrittäjänpäivää: Miten minusta tuli yrittäjä 39-vuotta sitten? Mitä yrittäjyys minulle merkitsee, miten se näkyy elämässäni, arjessani?
Olen syntynyt yrittjäperheeseen ja minulle oli jo hyvin varhain selvää että haluan yrittäjäksi.
Tosin lähdin opiskelemaan lastenhoito-alalle ja työharjoittelupaikassa minulta omistajat kysyivät kiinnostustani heidän jatkajikseen.
Niin päädyinkin harjoittelusta suoraan osakkaaksi perinteikkääseen yksityiseen päiväkotiin Helsingissä toisen omistajan sairastuttua ja jäädessä eläkkeelle.
Se oli hyvä tapa opetella sen alan yrittäjyyttä, toisen kokeneemman ohjauksessa. Siinä sain aikaa kasvattaa jalkaa isoihin saappaisiin jotka minulle oli jätetty ja annettaisiin täytettäväksi.
Muutama vuosi osakkuuden jälkeen jäi toinenkin omistajista eläkkeelle ja niin jäin omilleni. Vuodet vierivät ja taidot ja tiedot karttuivat,laajensin yritystä tuplasti, mysö henkilökunta tuplaantui.
Tuota yrittäjyyttä kesti reilut 20 vuotta ja elämänmuutoksen myötä myin yrityksen entisille työntekijöilleni.
Elämä vei rakkaisiin, jo lapsuudesta rakkaisiin mökkimaisemiin Saimaanrannalle Anttolaan. Niin sitten tulin perustaneeksi kylällemme autiona olleeseen entiseen kaupparakennukseen pienen lahja,-ja sisustuspuodin sekä myöhemmin kesäkahvilan.
Myöhemmin myös pienelle tilallamme kotieläinpihan, aitta ja pihakahvilan. Kävin myös vetämässä viikottain lähihotellissa mm. japanilaisille turistiryhmille, sekä muille hotelli vieraille kädentaitopajoja.
Vakavan sairauden myötä sekä leikkauksesta ja hoidosta seuranneiden sivuoireiden myötä liikuntakykyni heikkeni ja näistä oli luovuttava.
Mitä tilalle? En halunnut luovuttaa ja se oli ehkä yksi parhaista päätöksistäni.
“Kun yksi ovi sulkeutuu, toinen avautuu…” Se osottautui kohdallani myös todeksi. Kuin sattumalta tein ensimmäiset saunatonttuni.
Eräässä yrittäjäryhmässä kaivattiin Suomen satavuotis juhlavuoden kunniaksi 2017.Cannesin kuuluille joulumarkkinoille persoonallisia, suomalaisia tonttuja. Sinne olikin jaettu toinen toistaan upeampia tonttuja, ja kun huomasin ilmoituksen oli jo aikaakin kulunut.
Jaoin kuvan tontuistani saatesanoilla että jos joku joskus kaipailee saunatonttuja niin jätän tämän vain tähän.
Kului muutama päivä ja sain soiton Cannesista. Sinne haluttiin 50 tonttua. Tuli toinenkin puhelu, Antibesiin lähti toiset 50 tonttua.
Siitä oikeastaan alkoi yrittäjyys tonttumaakarina. Nyt tonttujani on lähtenyt kaukaisiin maihin kuten Vietnam, Japani, Kiina, Australia, Uusi-Seelanti, Yhdysvallat. Tiettävästi kaikille muille mantereille, paitsi Afrikkaan ei tiettävästi vielä. Myös Suomen Washingtonin suurlähetystön palkkalistoilla ovat Anselmi ja Taavetti tonttuveljekset saunadiplomaatteina.
Halusin hyödyntää sekä työstää rakkaiden kuuden lemmikkilampaani villat ja niin syntyivät myös huovutetut saunahatut. Rakastan perheeni, luonnon sekä eläimien lisäksi myös työtäni. Asiakkaat ovat yrittäjyyden suola, monista onkin vuosien varrella tullut hyviä ystäviäni. Yrittäjyys ei ole minulle vaihtoehto, se on osa minua, tapaani elää ja ajatella. Se on tuonnut haasteita elämääni 90-luvun laman vuosina, myös 2000-luvun laman ja nyt koronan myötä, se tuo myös paljon iloa, merkitystä ja toki myös “voita leivän päälle”.