Elämäni parhaat saunamuistot liittyvät lapsuuteni kesiin ja mökillämme olleeseen savusaunaan.

Sen lämmittäminen oli jännittävää ja vei koko päivän.
Savusaunamme sijaitsi mökkitonttimme toisella puolella, toisella niemenkärjellä.
Sitä alettiin isän kanssa jo hyvissä ajoin aamusella valmistelemaan.
Ensin valittiin tarkasti puut.
Ehdottomasti piti olla kuivaa, pieniksi halottua, mieluiten harmaaleppää reilusti joukossa. Se tarjoaa pehmeimmät löylyt eikä savuta niin pahasti kuin muut.

Seuraavaksi tuli tärkeä tehtävä jonka me isoveljeni kanssa saimme hoitaaksemme.
Eli piti varata vettä ämpäreihin varuilta sammuttamista varten mikäli sauna syttyisi, vaikka sauna aivan rannassa olikin.
Tämä oli meistä lapsista hyvin jännittävä ja tärkeä tehtävä.

Koska savusaunamme sijaitsi toisella niemellä ja sitä oli vahdittava, koimme että nämä olivat kuin retkipäiviä koska saunan lämmitys vei sen 7-8 tuntia.
Uida polskuttelimme suojaisessa poukamassa isän vahtiessa meitä ja saunaa.
Päivän mittaan söimme eväitä, pidimme nuotiota ja paistoimme makkaroita ja keiteltiin pannukahvit.
Muistoissani paistoi aina aurinko lämpimästi näinä saunan lämmitys päivinä.

Välillä äiti haki meidät syömään tai toi syömiset mukanaan mökiltä.
Illan suussa koko perhe uimme ja saunoimme pitkään lempeissä löylyissä.

Kylläpä vain näiden savusauna-päivien jälkeen uni maistui makealle.

Haluatko vielä lukea lisää savusaunoista? Tutustu Suomen saunaseuran sivuihin; https://sauna.fi/saunatietoa